GOOD ROCKIN TRIO / CLINT RENO & his Blue Masters

GOOD ROCKIN TRIO 

Helsinki.. 1981?- kesä 82.
Seppo 'Sampo' Salmenhaara: vocals, rh-guitar 
Ile Hämäläinen: ld-guitar 
Jari Pöyhönen: bss 
 Kesällä 1981 Linnanmäen rockabilly kisoissa.
Näin heidät elokuussa 1981 myös Espan lavalla esiintymässä: varsinaisen setin lisäksi joku tyttö kävi laulamassa Janis Martinin biisit My Boy Elvis ja Drugstore Rock'n'Roll. Mulla on sellainen käsitys, että Good Rockin' Trio  esiintyi Luolassa ensin varsinaisessa kokooonpanossaan ja toisella kertaa kokoonpanona oli Petri "Boppin' Pete" Näsman kitara ja laulu, Harry Peltonen kontrabasso ja Arto Taskinen kitara . Näin jälkimmäisen kokoonpanon ja luultavasti esiintyivät kyseisellä nimellä (tästä en tosin ole satavarma, mutta erikseen Näsmanin ja kumppaneiden ryhmä ei kilpailuun ilmoittautunut).
 (Janne Salmi, e-mail 2009)

Yhtye kävi tekemässä äänitteitä Zilli Studiolla.
Äänitteet eivät ole Zilli Studion arkistoissa
____________________________________________________________________________
CLINT RENO & his Blue Masters

Helsinki: kesä 1982-1983

Seppo 'Sampo' Salmenhaara: vocals, rh-guitar
Pekka Laine: ld-guitar 
Jari Pöyhönen: bss

Keikka-raportissa Helsingin Kaisaniemestä 13.10 1982. Moondogs 1/83 kirjoitti "Illan suurin yllätys todella loistava bändi"
Yhtye perustettiin kesällä 82 Good Rockin Trio yhtyeen pohjalle. Yhtyeellä oli ollut Vahvistimet ja soittimet tuolta 40 ja 50 luvuilta. Clint Reno & co oli siis puhdasta Elvis, Scotty and Bill -osastoa. Eroa 1954- touhun tais olla ainakin siinä, että Sampo kynti akustistaan lähinnä punk- tyyliin. Lastut vain lensivät.
Pekka Laine kirjoitti roketsuvoorumissa mm. näin
"Komppikitarana oli Epiphone BlackStone vm 1943, Pöyhösellä todella hyvä 1920-30-luvun kontra ja mulla oli de armondin mikillä varustettu Höfner ja Hagströmin vahvistin jostakin 1950-60-luvun taitteesta. Koko homman kruununa laulukamat: mikki 30-40-lukua ja vahvistimena käsintehty putkinuppi 1950-luvulta, jota legendan mukaan oli käytetty Lintsillä Paul Ankan keikalla (tuskin, mutta legendat ja pokerinaamaiset puheet kuuluivat pakettiin). Kovaäänisinä toimi kolmesta valtavasta metallitorvesta koostunut systeemi, jota oli käytetty alun perin ulkoilmatilaisuuksissa PA:na. Nähin 40-luvun monstereihin ruuvattiin perään magneettimötikkä ja siihen piuhat. Vedettiin mm. Lepakossa näillä ja miksaajan ilme oli ikimuistoinen:   ette onneks kuitenkaan ole tosissanne? Ai ootte. Ei vittu 
Puolisentoista vuotta vedettiin kuitenkin rockabillya pää punaisena. Biisejä oli aivan perkeleesti ja keikkasetit oli tosi lyhyitä eli niissä oli pieni osa siitä, mitä Clint Reno& Blue Mastersiksi ristitty trio soitti. Sun Elvis oli pakollista materiaalia, muuten setissä oli kaikkea mahdollista. Curtis Gordon, Roy Moss, Patt Cupp, Jess Hooper, Mac Curtis, Charlie Feathers, Junior Thompson, Jack Earls, Sleepy LaBeef, Glen Glenn, Little Donny Bowsier, Johnny Jano, Andy Starr- noita vedettiin ainakin. Olen miettinyt usein miltä touhu on oikeasti kuulostanut ja luulenpa, että todella primitiiviseltä
Äänitimme 4 biisiä ep:tä varten, jonka Studio Jensen lupasi julkaista. Sessio pidettiin seinän takana Sampon isobroidin Panin huoneessa. Blueshippi äänitti stuffin suoraan kelamankalle. ainoa biisi, jonka varmuudella muistan oli Don Johnstonin Born To Love One Woman . Jäi julkaisematta enkä ole ikinä kuullut nauhoituksia.
Loppuvaiheessa Pöyhönen erosi bändistä ja tilalle tuli Alex Ojasti (myöh. Blue Session, Aikakone). Tällä kokoonpanolla heitettiin vika keikka Kaisaniemessä. Muistaakseni jurrinen Timo Jämsen pääesiintyjänä. Soitettiin ainakin Mac Curtisin If I Had Me A Woman." (Pekka Laine, e-mail 2009)


Clint Reno


Lisäyksiä, korjauksia, kuvia ja yhtyeen äänitteitä voi tarjota vaikka sähköpostilla
©2020 EDCD Home